Olen Taina Hirvonen. Perheeseemme kuuluvat äiti, isä, kaksi tytärtä ja pieni poika. Lemmikkeinä meillä on useampi kissa. Ensin tuli yksi, mutta kun kissat tunnetusti pitävät toisten kissojen seurasta, niin joukkio on kasvanut. Kissoilla ei ole myöskään vapaa-ajan ongelmia, koska heidän aikansa kuluu toistensa kanssa leikkiessä. Asumme Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustan tuntumassa.

Muutama vuosi sitten perheeseemme tuli ajankohtaiseksi harkita lemmikkieläimen hankkimista. Lapset olivat pyytäneet sitä jo pitkään. Olimme mökillä Itä-Suomessa kun lapset löysivät marketin seinältä ilmoituksen "Annetaan kaunis tyttö kissanpentu hyvään kotiin". Lapset olivat tietenkin aivan tohkeissaan ja halusivat soittaa pennusta. Lopulta päätimme mieheni kanssa että ehkä meille voisi muuttaa uusi perheenjäsen. Niin meille tuli todella suloinen, sininen, pitkäkarvainen kotikissa. Se oli virallisesti vanhemman tyttäreni 9-vuotis syntymäpäivälahja. Annoimme sille nimeksi "Sissi".

Sissistä tuli rakas lemmikki ja lapset halusivat hoitaa sitä kilvan. Mutta tietenkin kun lapsia on kaksi ja kissoja yksi niin siitä seurasi, että aina toinen jäi ilman kissaa toisen pidellessä pentua. Katsellessani vuoron perään kummankin pettymystä, päätin että ehkä olisi parempi että kummallakin olisi oma kissa. Niinpä sovimme nuoremman tyttären saavan myöskin syntymäpäivälahjaksi oman kissanpennun.

Helsingissä oli kissojen maailmannäyttely ja sieltä nuorempi tytöistä löysi itselleen mieluisan rodun: Ragdollin. Pienen etsiskelyn jälkeen meille muutti ihana, valkoinen, pehmeäturkkinen ja sinisilmäinen tyttöpentu, joka sai nimekseen Lumikki. Lumikista ja Sissistä tuli pian parhaimmat ystävät. Lumikki oli näyttely- ja kasvatustasoinen kaunotar, joten pian aloimme käydä myös näyttelyissä. Lumikki on saavuttanut jo Grand International Champion-arvon.

Kolmas kissamme, Nalle, löytyi Virosta kissanäyttelystä. Olimme jo jonkin aikaa miettineet että haluaisimme vielä kolmannen kissan, American Curl-rotuisen. Näyttelyssä oli sattumalta muutama vapaana oleva curli, joten ei kun puhumaan kasvattajalle. Niin Nalle muutti meille Suomeen. Nallesta tuli oikea "äidin kulta". Missä äiti, siellä Nalle. Nallen lempipaikka on, missäs muualla, sylissä tai olalla, mistä voi seurata aitiopaikalta "mitä tapahtuu".